Aika moni sarjaa vuosia seurannut moottoriurheilun ystävä pyöritteli silmiään, kun Las Vegasin osakilpailu tuotiin mahtipontisesti F1-kalenteriin. Ajatus katuradasta, joka myllää koko ikonisen Stripin tukkoon miljardöörien ja julkkisten bilenäyttämöksi, tuntui vähän muoviselta kikkailulta. Sitten kun autoilijat päästettiin irti neonsäteiden keskelle ja kisa käynnistyi, radalla tapahtui huomattavasti enemmän ohituksia kuin monella legendaarisella eurooppalaisella radalla koko kauden aikana. Syykin oli selvä: kaksi jättimäistä suoraa ja kylmä aavikkoilma, jossa renkaiden pito vaihtelee kierroksesta toiseen.

Kylmää aavikkoilmaa ja kummallisia kellonaikoja

Kymmeneltä illalla paikallista aikaa starttaava pääkisa heittää kehon sisäisen kellon aivan sekaisin, jos reissuun on lähdetty toiselta aikavyöhykkeeltä kotoa. Marraskuinen aavikoyö vaatii oikeasti takin päälle. Katsomossa ei tarvitse katsella aurinkorasvapullojen kanssa säätämistä, kärsiä paitaa kastelevasta hiestä tai pyyhkiä hiekkaa silmistä.

Toisaalta taas tunnelma katsomossa on poikkeuksellisen kierroksilla. Koko kaupunki on vuorattu lajin mainoksilla, ja kävely radan varteen sijoitetulta hotellilta omalle istumapaikalle vie parhaassa tapauksessa vain kaksikymmentä minuuttia. Siinä välissä ohitetaan miljoonien valojen pilvenpiirtäjät ja jokainen valtava perinteinen live casino -rakennus, joiden uumenista virtaa ulos ihmisiä suoraan katsomolohkoihin ilman tarvetta ruuhkabusseille, jättimäisille parkkipaikka-alueille, taksijonoille tai takkuaville junayhteyksille.

Aitaverkot ja lipputyyppien sekamelska

Alue on pilkottu tiukasti eri sektoreihin kaupunki-infrastruktuurin vuoksi. Jos lippusi lukee tiettyä mutkaa, pysyt siinä sektorissa koko viikonlopun. 

Et voi vain päättää lähteä kävelylle toiselle puolelle rataa katsomaan miltä meno näyttää varikon lähellä, koska turva-aidat ja lipuntarkastajat pysäyttävät matkan jo ensimmäiseen kulmaan.

Toisaalta tätä rajoitusta tasoitetaan melkoisen avokätisesti. Lippujen hintoihin on kytketty mukaan rajattomasti syötävää, virvoitusjuomia, maailmanluokan artistien keikkoja sekä kuljettajien haastatteluja. Kaikki on tehty viihde edellä – odotteluaika sessioiden välillä kuluu nopeasti, eikä katsomossa tarvitse istua kylmällä betonielementillä tuijottamassa tyhjää asfalttia neljää tuntia putkeen omien eväsleipien murusia laskien.

Puristien kitinä vastaan radan viihdearvo

Soraääniä kuulee edelleen sosiaalisen median keskustelupalstoilla niiltä faneilta, joiden mielestä ainoa oikea moottoriurheiluelämys syntyy mutaisella leirintäalueella nukkumisesta ja sateisesta radanvarresta. Radalla nähty pyörä pyörää vasten -taistelu ja pitkät suorat ovat osoittaneet kilpailun toimivan urheilullisesti.

Miamin tekolammikoiden ja äärimmäisen tiukkojen VIP-alueiden rinnalla Vegasin ilmapiiri tuntuu yllättävän rentolta. Kallis hinta tietysti karsii osan porukasta – hinnat alkavat parista sadasta dollarista aina kymmenien tuhansien VIP-aitioihin saakka – mutta halvemmillakin pääsylipuilla pääsee näkemään valtavan spektaakkelin, jossa moottorien ääni kaikuu suoraan hotellien seinistä ja valoshow näkyy kauas aavikolle.

Austinissa sijaitseva COTA on edelleen se perinteisin moottorirata Yhdysvalloissa, mutta jos hakee jotain aivan muuta kuin tavanomaista kilpaviikonloppua, Vegas vetää pidemmän korren. Siellä pimeät illat ja autojen pohjista sinkoilevat kipinät muodostavat näkynä jotain sellaista, mitä ei näe millään muulla radalla maailmassa.

---

Aiheeseen liittyvää:

Paljon enemmän kuin pelkkä auto — Ferrarin asema suosituimpana F1-tallina ei horju Klassikkoautoja kasinossa – vieraile Nevadan Laughlinissa Pystyykö Red Bull jatkamaan voittokulkuaan vuonna 2026 Fordin kanssa, vaikka uudet moottorisäännöt astuvat voimaan? Inspiroivatko retroautot edelleen Formula 1 -autoja?